En puolustele enkä selittele kirjottamattomuuttani, koska siihen menisi tosi paljon tätä kallista aikaa. Kaikki on aina ajasta kiinni ja nyt pitäis tehdä tästä blogista tapa. Yrittää siis pitää tehdä. Vähän niin kuin kaikki muukin - yrittää pitää tehdä.

Ralli huushollissa on ihan mieletöntä. Neljä cardinpentua parhaassa iässään tekee elämästä hullunmyllyä, luojan kiitos neljä on jo omiin koteihinsa lähtenyt. Sitten vielä yrittää pitää firmaa pystyssä, toimia kansankynttilänä ja hoitaa aikuiset koirat ja normit kotihommat. Masokismia.

Mutta sitten tähän treenaamiseen ja turbokoneeseen. Himppu on joukkueeni uusin vahvistus, K- pentueesta kotiin jäävä Konkurssi. Trikki narttupentu, ylihuomenna 9 viikkoa. Tällä hetkellä yhden sortin unelmien täyttymys, viittä vaille AD/HD.

Eilen me siis alotettiin. Niin tai toissapäivänä kun pakkasin koko neljä kpl nuorisoa häkkiin, raahasin ne Peugeotin etupenkille ja lähdettiin ajelulle. Matkalla vietiin pentuloota Järvenpäähän ja siitä jatkettiin Mäntsälän kupeeseen Railille kahville. Reippaitahan nuo ovat kaikki, Railin olohuoneessa pistettiin käyntiin lähes samanlainen ralli kuin kotioloissa. Olihan se sitten tosi rentouttavaa istua kahvilla – pissan pyyhkimistä ja pentujen paimentamista. Reissu kesti kaiken kaikkiaan reilut kolme tuntia ja kakarat oli monta kokemusta rikkaampia kun kotiuduttiin Mommilaan.

Niin mutta palataan taas tähän turbokoneeseen. Eilen pakkasin sen häkkiin ja Klaaran Peugeotin perään ja keula kohti Janakkalaa. Klaaralle oli tarjolla vinokeppitreeniä ja Himpun tavotteena oli, että se leikkisi reippaasti kanssani hallilla. Neiti ylitti kaikki toiveet, siis ihan tajuttoman reipas pakkaus, tuli erinomaisesti luokse, leikki riehakkaasti ja meni vielä päätteeksi iloisesti putkeenkin. Onhan se niin ihanan uskomattoman tehokas ja mitään pelkäämätön koiranalku. Iltapäivällä Himppu sitten retkottikin kotona pedillä niskat nurinpäin sillä aikaa kun veljet stailasivat keittiötä. Väsyttävä, mutta antoisa ja iloinen reissu tuli tehtyä!

Kekku kerää paineita kotosalla. Se alkaakin olla ihan tuskissaan, kun ei pääse treeneihin. Täytyy ensin saada lihaskunto kasaan, ens viikolla ruvetaan uimaan. Omasta mielestään Kekku on elämänsä kunnossa, mutta mitään riskejä ei oteta, imettihän se kahdeksaa pentua ja hoiti muutenkin erinomaisesti. Ulkoisestikaan kisakoirani ei lihasköyhältä näytä, mutta tehdään siitä ensin jonkinsortin muskelimooses ja päästetään sitten vasta käsistä. Kokemuksesta voin sanoa, että tulee karkaaman käsistä ja todella tehokkaasti ekoilla treenikerroilla. Odotetaan myöskin kesäkelejä, että päästään treenaamaan ulkosalla pitävällä pohjalla.

Muuten sitä elellään omalla painollaan kuten aikaisemminkin. Ainainen kiire ja tekemättömien töiden paine. Assistentti täyttää 14 reilun viikon päästä ja samaan hässäkkään pitäisi L- pentueen tupsahtaa maailmaan. Tänään kuitenkin vielä ultrataan tuo Emma uudemman kerran, se oli mun mielestä oudosti turvonnut koko koira ja tissejä ei käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan. Toivotaan kuitenkin, että sieltä olisi muutama nappula tulossa ja kaikki olis hyvin.

Ihan niin kuin tää hullunmylly ei olisi jo riittävä. Masokismia.